Feed me! Ruokaa ja sassiin!

Muutin viime vuonna niin sanotusti maalle. Tarkoittaa sitä, että lapsuudenkodin maisemiin ja itseasiassa lapsuudenkotiin. Tämä on 1934 rakennettu hirsitalo, 90-luvun alussa remontoitu. Pientä pintaremppaa tehtiin ennen muuttoa. Isompi odottaa aikaa ja etenkin rahaa.. 

Keittiön ikkunan takaa aukeaa näkymä viistosti pihlajapuulle. Puu on saanut rauhassa haaroittua ja kasvaa ja antaa suojaa ja ravintoa pihan linnuille. Puun oksistoon olen laittanut telineen ruokintapalloille sekä kiinittänyt koukkuun myös rasvapötkylöitä. Taannoin vein myös auringonkukansiemeniä ja pähkinöitä paikalle sangossa, joka jäätyi vahingossa rungon viereen. 

Käpytikka ihmettelemässä mitähän täältä löytyisi

Punatulkkuja ja keltasirkkuja syömässä harakoitten tiputtamia siemeniä

Harvinaisempi talvivieras - mustarastas 

Tintit ja pähkinät

Tämän pikkuisen ruoka ei koostu linnuista vaan kissan ruuasta. Mutta aivan yhtä kova nälkä on molemmilla!

Aika on...

Aika on aloittaa uusi vuosi Koukussa Kortteihin Vintage-haasteen parissa! Tällä kertaa haasteen teemana on: "Aika". Mitä aika on tai miten se ilmenee? Onko ajalla jalat kun sanotaan että sillä on kiire tai että se juoksee? Mikä aika elämässäsi tai läheistesi elämässä on meneillään? Mikä aihe sopisi mielestäsi korttiin kuvaamaan aikaa?

Minulle tuli ensimmäisenä mieleen lause, joka on odottanut korttiin pääsemistä sekä sen parina kuva, joka myös on odottanut oikeaa hetkeä ja nyt on sen aika!

Voi kissan viikset!

"Voihan kissan viikset ja katin kontit!" on vanha sanonta jota joskus jostain hiukkasen harmistuneena  tulee käytettyä. Nyt juuri on kyse kissan viiksistä.

Muutin mieheni kanssa punaiseen tupaan marraskuun 2017 alussa. Jo ennen muuttoa huomasimme kirjavan kissan kulkevan tontin poikki sinne tänne ja välillä vaanimassa hiiriä. Ja hyvä hiiri- ja myyräkissa olikin. Nyt tätä kissaa en ole nähnyt viikkoon. Sen sijan näyttäisi olevan kissanpentuja!

Tänään aamusella kotona huomasin että jotain mustaa ja jotain oranssia pörröistä on ladon luona. Emokissan pienemät painokset siellä jotain etsivät päät yhdessä. Ilmeisesti juotavaa tai syötävää tai haistelivat muuten vain lumen alta paljastunutta ruohoa. Pennut ovat noin 8 viikkoisia, koska emokissa "laihtui" noin 8 viikkoa sitten. Jossain vaiheessa se kiikutti kaksi pentua meidän latoon. Yrityksistä huolimatta en ole niitä löytänyt saati saanut haaviin. Harmittaa, että niistä tulisi villejä.

Kyselin jo paikalliselta löytöeläinyhdistykseltä ja ilmeisesti niitä ei enää saa kiinni kuin loukuttamalla. Voi voi emoa kun on liian hyvin pentunsa opettanut karttelemaan ihmistä!

Kuvan kissa ei kuulu tähän, vaan on oman tyttäreni Amanda-kissa. Olemme sen ostaneet löytöeläinyhdistykseltä. Sydämellisempää ja ihanampaa kissaa saa hakea!

Päivitys edelliseen kirjoitukseen 14.1.2018: 

Meillä on nyt vain muistot Amanda-kisusta. Amanda jouduttiin nukuttamaan ikiuneen Uuden Vuoden jälkeen lymfooman vuoksi. Jäimme kaipaamaan ihmisystävällistä, juttelevaa ja rapsutuksia rakastavaa kisua. Mutta olemme iloisia, että Amanda sai paljon rakkautta ja rapsutuksia sen 6,5 vuoden aikana jonka hänet saimme pitää. <3 <3