Inspishaasteeseen tehtyä

Toimin parisen kuukautta Inspishaasteen vierailevana DT:nä. Syyskuun aiheena oli Ispiroidu kuvasta.
Kuvana lasten karuselli, jossa nalle mukana.
Linkki kuvasta:



Minulla meni tosi pitkään, ennenkuin sain kuvasta saamani ispiksen toimimaan. Pohjana työhön käytin aikaa sitten Tiimarista hankittua uusiopahvista tehtyä pientä laatikkoa. Inspiroiduin kuvassa olevista väreistä sekä nallesta, joka on keinuun istumassa.

Keltainen/Oranssi väri sai minut etsimään oransseja ja keltaisia papereita. En löytänyt sellaista kuin olisin halunnut. Löysin varastoistani sitten punaista ja keltaista  paperia. Liimasin molempia laatikon päälle paperiliimalla. En ollut tyytyväinen. Lisäsin keltaista paperia laatikon ympäri. Nurkat tuottivat haastetta. En ollut vieläkään tyytyväinen. Otin gessopurnukkani esille ja sivelin paperin yltympäriinsä gessolla. Nyt paperi alkoi kivasti kupruilla ja "ruttuuntua". Kuivasin kuumailmapuhaltimella. Etsin nallekuvia kunnes löysin CD:ltä tämän hempeän paperin ja muutamia muita nallekuvia. Mielikuva valmiista työstä oli kyllä erilainen, mutta liimasin kaksipuolisella teipillä tulostamani paperit laatikon kylkeen ja taiteilin laatikon päätyyn sopivat palat. Nauhat ja pikkukoira pääsivät sisälle koristeiksi.

Laatikko päätyneen uuden vauvan onnittelulahjapaketiksi. Sisälle silkkipaperia, "My first bear" -nallukka tai potkupuku ja voilá lahja on valmis!

Ai niin - kanteen liimasin vaaleanpunaisen pahvin, jossa on tilaa onnitteluille tai runolle tms.

Kevään juhlakortti

Heipparallaa!
Inspis-haasteessa haastetaan tällä kertaa aiheella kevään juhlat. No, minun korttini on ylioppilaalle niin kuin varmasti monella muullakin. :)  

Bildmålarna, Sudent-Mimo

Etsin viikolla netistä ja vähän joka puolelta ylioppilaalle sopivaa leimasinta. Perjantaina sitten näin Taitopuotipaperinauhan nettisivuilla kuvan tästä Bildmålarnan leimasimesta ja aikaa oli puoli tuntia ehtiä kauppaan, ei muuta kuin autoon ja menoksi. Tein heti kolme ylioppilaskorttia samalla systeemillä ja tässä on niistä ensimmäinen. Teksti on tulostettu koneella, ONNEA-sana on Paperinauhan Kevät-10 -setistä.  Kuva on väritetty Letrasetin Promarkereilla, sekä Spectrum noir-tusseilla. Leimasin on mielestäni kaunis ja edullinen 8.90 hintaan. Tausta on muuten itse tehty turkoosista servetistä.

Olin lauantaina myymässä kortteja sekä suklaamuffinsseja Antik-Villagessa Seinäjoella. Vuokrapöydät ovat uusi asia tässä antiikkimyymälässä, jossa on myös kirpputori. Jaoin pöydän taiteilijaystäväni kanssa ja alla onkin kuva pöydästä ja minusta sen takana. Oikeanpuoleinen rekki kuului seuraavaan pöytään.

Kahvihaasteen ATC

Koukussa kortteihin sivustolla Inspiraation lähteillä ollaan kahvin/teen äärellä maaliskuussa. Tein oman ATC:ni kahviteemalla.

Kahvihetki ystävän kanssa on luxusta. Silloin tietysti herkutellaan ja nautitaan pitkään yhdessäolosta ja kahvista! Ennenvanhaan kahvipavut jauhettiin itse ja isäni keittämä pannukahvi on mielestäni vieläkin maailman parasta! Ja kahvin tuoksu - se houkuttelee ja voi, jos vastassa onkin pahaa kahvia. Leivonnaiset ovat muuttuneet ajan myötä, mutta aina kahvihetki on yksi päivän kohokohdista!

****************************************************************

Elämäni ensimmäinen ATC

Moments to remember 

Koukussa kortteihin-sivuston Ispis26-haasteeseen tehty kortti. Taisin myöhästyä haasteesta, mutta Kalenteri-teema sai ajatukseni ja mielikuvitukseni laukkaamaan ja halusin osallistua. Pohjan leikkeleet ovat vanhasta 2010-vuoden Suomen kansan kalenterista ja tekstileikkeet Askartelukirppikseltä ostamastani Almanac collection-papereista (tupsahti eilen sopivasti postiluukusta). Lasten kuvat leikkasin paperikosta, jonka päällyksen heitin pois, paperikko oli samaa teemaa ajan kulusta. Lisäsin korttiin hiukan gessoa ja kuvat menivät vähän sumuisiksi, mutta toisaalta sopivat kortin teemaan. Korttiin liittyy tämä teksti:

Elämässä on monia erityisiä hetkiä, jotka haluaisi muistaa, helmipäiviä. Lasten eri ikävaiheet, oma lapsuus, nuoruus, erilaiset tapahtumat, vuoden juhlapäivät. Mutta lapsuuden kelkkamatka on vaihtunut autoiluun jo ajat sitten ja omien lasten vauva-aikojen muistotkin hämärtyneet. Tämä tavallinen arkipäivä on vain yksi päivä monien joukossa, mutta arvokas sinällään - elettynä yhdessä läheisten kanssa. Yksi helmipäivä muistojen joukkoon. Läheiset sen tekevät.

Ehkä tämä teema iski nyt, kun omat tyttäreni ovat pariin kertaan ilmoittaneet siipiensä levittämisestä syksymmällä. Aika lentää, mutta muistot säilyvät.