Tämän kevään tytär on ollut harjoittelemassa 5 kk kotikaupunkinsa mainostoimistossa ja työ tuntui todella omalta. Työ on ollut tekemispainotteista tilattujen tekstien ja kuvien tietokonetyöskentelyä, leikkausta ja seiniin, laseihin, autoihin yms. paikkoihin liimausta. (Sekä edellisten teippien ammattitaitoista irrotusta...).
Pitkät katseet ovat kuulemma seuranneet kun nuori tyttönen monta numeroa liian iso työtakki päällään viuhtoi menemään porakone kädessä teipattavissa kohteissa... :) Työtahti on ollut reipas ja sopiva. Ja tytär iloinen ihanasta paikasta ja mahtavista "tyypeistä", rehdeistä työkavereista! ISOOO KIITOS AHAA-mainokselle mahtavasta ajasta!! Todella hienoa, että uskallatte ottaa harjoittelijoita!!
NIIIN, mutta ne viimeisen päivän tapahtumat. Seikkailtiin tytön tulevassa kotikaupungissa, Jyväskylässä.
Mentiin viemään tavaroita (sivumennen sanoen: ostettiin matto ja etsittiin verhoja) tulevaan opiskelijasolu-asuntoon. Kännykän navigaattori ohjasi 3-kerroksisen puutalon viereen. Satoi ja oli ankeaa. Mieli oli silti korkealla, kunnes astuimme taloon ja kunnes avasimme soluasunnon oven....
Pahvilaatikoita, roskia.. Yllättynyt kämppis kurkistaa omasta ovestaan "Ei mulle kyllä oo kerrottu mitään uuden asukkaan tulosta..." Hmm.. Soluasunto? Halloo... ehkä opiskelijakaupungissa kaikki solut ovat käytössä syksyisin?? Ja tarkastaja käynyt 29.7. katsomassa, että solukämppiksen huone on siivottu? Lähtökohtaisesti ajatellen solukämppään tulee taatusti uusi asukas syksyllä!! No, huoneessa oli yksi vaatetanko ja vaatekomero, jossa jo alunperin oli liian pienet laatikot vaatteille = laatikot eivät pysy paikallaan. Kuulemma ihan KOAS:n omaa tuotantoa ja muissakin asunnoissa samaa laatua. Toisaalta KOAS on kai rakennuttanut asunnot, joten rakennusyhtiö taitaa olla vastuussa mitoitusvirheistä?
*******************
Mutta ei tämä mitään. Nämähän nyt ovat pikkujuttuja. Huoneistoon mennessämme ihmettelin maalin hajua ja kysyin, onko siellä maalattu. Ei ollut. Jokin pistävä haju vallitsi ikkunoiden aukiolosta huolimatta, lähdettä emme paikallistaneet.
Varsinainen järkytys kohtasi avattuamme kylpyhuoneen oven.... katossa oli tummia läikkiä suihkuseinästä ovelle asti. Näky oli järkyttävä, haju oli pistävä ja tunkkainen.
Kuulimme kämppikseltä, että kylpyhuoneessa suihkussa käydessä kosteus ei haihdu, vaan jää tilaan ja haju on kammottava pitkään sen jälkeen.. Kauhistelimme kylppäriä isoon ääneen. Me lähdimme varsin vaitonaisina takaisin autoon miettimään tilannetta. Termospullollinen kahvia ja pari voileipää selvitti ajatuksia. Lähdimme takaisin sisälle, otin kameran laukusta ja aloin räpsiä kuvia. Kamera minulla on harrastajavalokuvaajana yleensä aina mukana, varsinkin vierailla paikkakunnilla käydessä.
Palasimme takaisin autoon. Molemmilla oli huono olo henkisesti ja fyysisesti. Olimme olleet huoneistossa puolisen tuntia, kun ääneni alkoi käheytyä, tyttäreni nenä alkoi vuotaa ja minun astmakeuhkoni viestivät jonkin olevan pahasti vialla.
HELP - Mitä teen, mitä teen? Koulun alkuun 6 vrk, vieras kaupunki, saatu asunto terveydelle ehkä haitallinen, oireet sitä luokkaa, ettei siellä voi asua.
Viestittelimme kotikaupungin ystäville tilanteesta. Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö, jonka asunto oli, oli jo kiinni. Sain neuvon jäädä yöksi kaupunkiin ja mennä selvittämään asiaa seuraavana päivänä. Mutta mistä yöpaikka rahattomille?? Ei auttanut kuin kaivaa kännykkä esiin, etsiä netistä paikallinen helluntaisrk, pastorien yhteystiedot ja nöyrästi anella hätätilanneapua. Johtavaan pastori vastasi kotoaan jälkiruuan äärestä. Pahoittelin kovasti, että häiritsin. Hän ymmärsi hätätilanteemme, sanoi soittavansa hetken päästä uudelleen. Tämä suloinen pastori sai meille yöpaikan yhden srk jäsenen kodista. Tuikituntemattomille!! Mitä ystävällisyyttä, sydämellisyyttä ja avuliaisuutta!!
Navigaattorin avulla löysimme ystävän, joka ei vain tarjonnut yöpaikkaa, vaan myös ilta- ja aamupalaa sekä rukoustukea tukalaan tilanteeseen. Sydämellinen kiitos! En tiedä, miten olisimme selvinneet ilman tätä! <3
Ennen yöpaikkaan menoa kävimme Agape-kahvilassa Sammonkatu 6, jossa kohtasimme todella ihania ja sydämellisiä ihmisiä. Saimme jälleen rukoustukea, puhelinnumeron johon soittaa, ellei mitään löydy ja yhteyden uusiin ihmisiin. Uskomatonta!
*****************
Ei kovin hyvin (levoton olo ja minä kuulemma kuorsasin.. ) nukutun yön ja aamupalan jälkeen takaisin keskustaan. Kysyvä ei tieltä eksy ja löysimme valokuvaamon, jossa teetimme pari "todistekuvaa". Valokuvaamon ystävällinen mies totesi ettei ihan ollut potrettikuvia nämä :-)
Seuraava kohde oli KOAS:toimisto. Jalat vapisten menimme selittämään asian.
"Katossa taitaa olla kosteusvauriota tai homeläikkiä." Virkailija: "Mistä te niin päättelette?" "Näistä." Kuvissa ei ollut paljon tulkinnan varaa, kysymys vaan oliko katto vai lattia. Sitten puhelu huoltomiehelle ja kosteusmittausta odottamaan...
******************''
Puistossa ehdimme odottaa 15 minuuttia, jonka aikana sain soitettua nuorisotyöntekijälle ja kysyttä asuntoa. TUKIKOHTA-Facebook ryhmässä uskovat etsivät ja tarjoavat asuntoja. Hieno homma, olisinpa tiennyt kesän alussa! Joskus pitäisi hoksata enemmän kuin hoksaa. Ainakaan vielä ei sieltäpäin tärpännyt, mutta ilmoitus hätätilanteesta jätettiin.
************
Soitto KOAS:lle ja takaisin mars. Jalat tutisten kuulemaan tuloksia. Ei ollut mittarissa kosteutta. Virkalijan mukaan suihkussa ollessa vesi roiskuu kattoon ja siitä tulee läikkiä. Lisäksi jos vaatteita kuivaa ko. tilassa kosteus pysyy pesuhuoneessa, eikä lähde. Kuulemma pitäisi tuulettaa pesuhuone aina asuntoon pitäen ovea auki suihkun jälkeen. (Onkos teille neuvottu näin?)
Kylpyhuoneeseen luvattiin tehdä ensi viikolla perusteellinen siivous ja katon maalaus. Ahaa, taas näitä "kosmeettisia korjauksia" joista meillä on jo kokemuksia. Mitäs sitten? Tähän asuntoon tytär ei voi jäädä em. oireiden vuoksi. Oireethan ei kosmeettisista korjauksista perusta vaan palaavat joka kerta asuntoon mennessä. Neuvoteltiin, jäädäänkö odottamaan ehkä mahdollisesti syyskuussa vapautuvaa soluasuntoa vai mitä tehtäisiin.
Virkalija kysyi haluammeko purkaa vuokrasopimuksen. Haluttiin. Vuokrasopimus saatiin purettua elokuun loppuun, vaikka periaatteessa lain mukaan olisi pitänyt olla kk irtisanomisaika. Tämä taisi silti olla molempia hyödyttävä juttu, koska syyskuussa kaupunkiin tulevat vielä yliopisto ja korkeakouluopiskelijat, joten tähän asuntoo saapuu joku toinen kärsimään ko. vaurioista. :(
Sitten virkalija sanoi: "Nyt ei ole mitään muuta mitä voisin tarjota." Sitten pienen tuumingin jälkeen hän sanoi:"Ainut, mitä nyt voisin tarjota, on yksiö syyskuussa valmistuvasta talosta radan vierestä aivan keskustasta. Vuokra 433 e. Laitanko siitä tarjouksen sähköpostiin?" Laitettiin tarjous ja pyydettiin vielä käteenkin, että saadaan pohtia. Jäätiin pohtimaan maanantaihin. Innostuttiin. Käytiin katsomassa rakenteilla olevaa Kotiraide-yhtiötä. YIT rakentaa. Muutto olisi syyskuun alkupäivinä. Hmm...... katsotaan, mitä tapahtuu!!
Seikkailun opetus:
1) Koskaan ei voi olla täysin varma mistään, ennenkuin menee paikanpäälle ja tarkistaa faktat
2) Suunnitelman A lisäksi kannattaa olla suunnitelma B sekä suunnitelma C ja D, ehkä jopa suunnitelma E
3) Hätätilanteessa on uskallettava pyytää apua tuntemattomiltakin, sitä yleensä saa, tavalla tai toisella ja tavalla ja toisella
4) Kannattaisi tarkistaa FACEBOOK-ryhmät ennalta...
5) Kannattaa kerätä vararahasto odottamattomien yöpymisten yms. varalta, ettei ole ihan pulassa
6) .. vaikka olisikin ihan pulassa tilanteesta selvitään aina jotenkin!
7) Aloita rukoillen, menen rukoillen ja tule rukoillen. Kaikessa LUOTA, Taivaan Isä ei jätä lastaan pulaan, vaikka joskus siltä näyttääkin!
****************************
Onpas teillä ollut seikkailu!Hyvä, että annat ohjeita muillekin, miten toimia.
VastaaPoistaHuh, huh! Olipa seikkailu. Suoralta kädeltä voin sanoa, ettei noin homeiseen loukkoon pitäisi sijoittaa ketään. Olen itse altistunut parin viime vuoden aikana homeelle työpaikallani (aloitin työt toisessa paikassa nyt elok. alussa)ja nyt ääni lähtee muutaman minuutin sisällä, jos menen homeiseen tilaan. Eli altistusta ei kannata hankkia missään nimessä. Ihanaa, että saitte apua uskonsisarilta- ja veljiltä sekä fyysisesti että hengellisesti; kaikki järjestyy ajallaan ja tavallaan, koska meillä on rukouksia kuuleva Isä. Siunausta nuoren neidon opiskeluun uudessa ja oudossa kaupungissa!
VastaaPoistaHuh huh! Sanon minäkin!
VastaaPoistaKoskaan ei todellakaan voi olla varma, ennenkuin näkee ihan kokonaan lopputulokset. Se huomattiin mekin, kun käytiin vuokra-asuntoa katsomassa netissä olleiden kuvien ja yhden puhelun perusteella vuokranantajalle.
Kuvat olivat eri asunnosta ja esim. vuokran suuruus oli puhelimessakin puutteellinen jne. Epäluottamus sen verran paha plus että asunto oli homeessa ja vanha ja risa, niin ei kiitos!
Ihanaa, että saitte apua noin lyhyellä varoitusajalla ja noin kilteiltä ihmisiltä! Joskus törmää sydämellisiinkin ihmisiin. :)
Kiitos kannustavista kommenteista! :) Onneksi kaikki kuitenkin järjestyi parhain päin - siittä tulevassa postauksessa!
VastaaPoista